Aamulla kun heräsin olin valmiiksi iloinen siitä, kun olin ilmottautunut Bodypumpiin.
Herätessäkun tuntui heti, että tästä päivästä ei saa onnistunutta, ei sitten millään. Jossain vaiheessa hiipi pieni pelko sisuksiin josko pumpissakaan tulee menemään hyvin, mutta menihän se.

Sellainen asia joka viime kerralla tuli mieleen vahvistui tällä kerralla... Ensi kerralla pitää hieman ottaa lisää painoja levytankoon. Vaikka hikoilu on taattu, tuntuu kropassa siltä, että jaksaisi vaikka kuinka paljon enemmän. Kokeilen sitä siis perjantaina. Tai ainakin luulen kokeilevani.

Nyt iloitsen hiljaa itsekseni siitä että huomenna on jälleen keskiviikko. Ääneen en uskalla enää sanoa miksi siitä iloitsen, ettei taas tule jotain esteitä matkaan. Viime viikon este (sukulaisten joutuminen pahaan kolariin) oli tosin sellainen että en ehtinyt paljon murehtia sitä etten päässyt takomaan. Mutta huomenna haluan päästä. Kyllä pitäisi kaikki liikunnan hyvät henget olla nyt mun puolella, eikö pitäisikin?

Ja mulla on julmettu karkkinälkä!!!! Miks tässä hiton talossa ei ole mitään makeaa???